Kansainvälisyys on vahvasti mukana maatalouskaupassa. Hankkijalla työskentelevät kansainvälisten kumppaneiden kanssa päivittäin.
”Hankkija on aikaisemminkin ollut kansainvälinen yritys ja varsinkin nyt, omistajan vaihdoksen myötä, kansainvälisyys on lisääntynyt entisestään. Käytännön elämässäni tämä näkyy muun muassa niin, että Hankkijan hallituksen ja DLA:n johtoryhmän kokoukset ovat englanninkielisiä. Muutenkin kommunikoimme paljon englanniksi, niin kirjallisesti kuin suullisesti”, avaa toimitusjohtaja Jyrki Lepistö.
Kuuluminen Danish Agro -ryhmään tuo etuja myös hankintojen osalta, se näkyy esimerkiksi volyymeihin perustuvissa ostoehdoissa. Yhteistyön ansiosta meillä on entistä syvällisempi kansainvälinen näkymä, esimerkiksi vilja-, rehuraaka-aine- ja muussakin tuotantopanoskaupassa. Käytännön kontaktit eli kollegat muissa maissa lisäävät tiedonvaihtoa ja tulee sitä kautta myyntimahdollisuuksiakin. Progres on hyvä esimerkki, hieno suomalainen innovaatio, jonka vientimarkkinoilta odotamme paljon.
Myös tuoteryhmäpäällikkö Maija Päivärinnan työssä on paljon kansainvälisiä kontakteja, sillä useat tavarantoimittajat ovat muista maista. Yhteyksiä on niin Eurooppaan, Aasiaan kuin Amerikkaankin. Valikoima on laajempi, kun vaihtoehtoja voi etsiä mistäpäin tahansa maailmaa.
”Lähetän päivittäin englanninkielisiä sähköposteja tai puhun puhelimessa ulkomaalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvä kielitaito on perusedellytys työssä menestymiselle. Täydellistä brittienglantia ei tarvitse osata, mutta sitä varmempi olo on, mitä sujuvammin pystyy kommunikoimaan vieraalla kielellä. Pääasiassa käytössäni on englanti, mutta missään tapauksessa muustakaan kielitaidosta ei ole haittaa”, Maija tuumii.
Johannes Kärki toimii John Deere ympäristökoneiden tuotepäällikkönä: ”Kansainvälisyys näkyy arjen työssäni määrällisesti paljon, muttei kovinkaan monipuolisesti, sillä vastuulleni kuuluu John Deeren ohella muutama toimittaja. Työtehtäväni koostuvat John Deeren englanninkielisen järjestelmän kautta tehtäviin koneiden tilauksiin, hinnoitteluun sekä tuotetietojen hakemisiin. Muiden ulkomaisten toimittajien kanssa yhteistyö hoituu käytännössä puhelimen ja sähköpostin välityksellä.”
”Kielitaidon merkitystä ei nykyään voi työelämässä liikaa korostaa. Itse olin kouluaikoina kohtalaisen huono englannissa, enkä koskaan ollut missään vaihdossa. Tämän huomasi hyvin, kun ensimmäisiä englanninkielisiä sähköposteja piti alkaa kirjoittamaan ja ulkomaanpuheluihin vastaamaan, Google kääntäjä tuli tutuksi. Onneksi tekemällä oppii ja nykyään englanninkielellä toimiminen on varsin rutiininomaista”, rohkaisee Johannes ja jatkaa: ”Vinkkini opiskelijoille on, että panostakaa kielitaitoon ja jos mitenkään mahdollista niin menkää vaihtoon ulkomaille edes muutamaksi kuukaudeksi. Ja jos kaupan alalle haluatte, niin ainakin perusprosenttilaskut on oltava hallinnassa, muuten saattaa tulla kalliita virheitä.”
Katri Haavikko toimii Kasvuohjelma-tuotteiden osastopäällikkönä. Tehtävässä hän vastaa siementen ja ammattipuutarhakaupan hankinnasta, kasvinsuojeluainekaupasta kokonaisuudessaan (hankinta, markkinointi ja myynti) sekä Kasvuohjelman tuoteryhmien koetoiminnasta.
”Koko urani ajan olen ollut paljon tekemisissä eri kansallisuuksien kanssa. Englannin kielitaitoni on nyt sujuvaa, vaikka alku tuntuikin välillä stressaavalta. Yleistykset ovat vaarallisia, mutta silti sanoisin, että eri Euroopan kansallisuuksia pystyy jossain määrin niputtamaan samantyyppisiksi. Tämän viiteryhmän ”tunnistaminen” auttaa joissakin tilanteissa, ” miettii Katri.
”Tärkeintä on mielestäni olla avoin uusia henkilöitä kohdatessaan. Avoin siten, että on oikeasti läsnä ja kuuntelee, mitä ja miten toinen ihminen kommunikoi. Ettei keskity ensisijaisesti oman osuuden ennalta suunnittelemaansa suorittamiseen, vaan seuraa tilannetta ja reagoi sen vaativalla tavalla. Huumori on tärkeää, mutta sen vilauttamisessa tulee olla tarkkana. On tietysti selvää, että huumoria ei pidä milloinkaan viedä tietyille aihealueille, kuten sukupuoli, uskonto tai kansallisuus, vaikka se omassa kaveriporukassa naurattaisi kuinka. Myös sanatonta viestintää on hyvä osata.”
Lopuksi Katri mainitsee: ”Yksi pikantti yksityiskohta, joka on auttanut minua usein, on latinankieliset kasvien ja kasvintuhoojien nimet. Se on konkreettinen ja korvaamaton apu muilla kielillä kommunikoitaessa, kun aiheina ovat maatalouden asiat.”