Yhdessä ruokahävikin kimppuun

Suomalaisissa kotitalouksissa syntyy vuosittain noin 120 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Henkeä kohden keskimääräinen ruokahävikki on siis noin 23 kiloa. Pysäyttävä luku? Toivottavasti.

Kotitalouksien ruokahävikki syntyy hyvin luonnollisista syistä. Pro gradu -tutkielmansa yhteistyössä Apetitin kanssa tehnyt Roosa Luukkanen selvitti yleisimmiksi hävikin syiksi erityisesti elintarvikkeiden unohtumisen ja piiloutumisen jääkaappiin, elämän ennakoimattomuuden sekä huolenpidon muista ruokakunnan ihmisistä – etenkään lapsiperheissä ei haluta ottaa riskiä pilaantuneen elintarvikkeen syömisestä, joten hävikkiä syntyy runsaammin. Lapsiperheiden lisäksi eniten ruokahävikkiä on yksinasuvilla.

Samaisen tutkimuksen mukaan ihmiset kuitenkin tunnistavat vastuunsa ruokahävikin vähentämisestä. Ruoan poisheittäminen koetaan kielteiseksi asiaksi ja erityisesti turhaksi, mutta samalla hävikin määrän tunnistaminen on vaikeaa eikä ruokahävikin välttäminen ole aina arjen tärkein asia.

Ruokahävikin vaikutukset kantavat kauas, sillä hävikin vähentämiseen voidaan kannustaa esimerkiksi ympäristöön, ruoan globaaliin jakautumiseen ja säästöön liittyvillä syillä.

Tuotekehityksellä hävikkiä vastaan

Yhteensä koko suomalaisen ruokaketjun hävikki on vuosittain 400-500 miljoonaa kiloa. Vaikka suurin osuus ruokahävikistä kodeissamme syntyykin, kotitaloudet eivät tietenkään ole ainoa hävikkiä synnyttävä kohta ruokaketjussa. Myös elintarviketeollisuuden toimijoiden täytyy tunnistaa vastuunsa ja erityisesti mahdollisuutensa ruokahävikin määrään vaikuttamisessa.

Ruokahävikin määrään voidaan vaikuttaa jo tuotekehityksessä. Hyvä pakkaus on merkittävä hävikinestäjä. Vahva raaka-aineiden tuntemus ja tarkka pakkausten suunnittelu suojelevat tuotetta ja lisäävät sen säilyvyyttä mahdollisimman paljon. Sopivat pakkauskoot erikokoisiin talouksiin helpottavat ruoanlaiton suunnittelua, jolloin kaikki kaupasta kotiin tuotava ruoka päätyy varmemmin lautaselle asti.

Lisäksi voimme hyödyntää tuotteistossamme sivuvirtoina syntyviä raaka-aineita, kuten hoitokalastuksen saaliita tai kasviskuutioista pilkottavia osia.

Kuluttajan päätökset ohjaavat elintarvikealaa

Lopulta vastuu ruokahävikin pienentämisestä on meidän kaikkien yhteinen. Elintarvikkeiden valmistajat eivät voi suoraan vaikuttaa tuotteen käyttöön sen oston jälkeen tai hyödyntää siitä syntyvää hävikkiä.

Kuluttaja puolestaan ohjaa elintarvikealan edustajia ja tuotekehittäjiä parhaiten ostoksillaan: suunnitelmallisuus kaupassa pitää erityisesti nopeasti pilaantuvien tuotteiden tarjonnan määrän ja laadun sellaisella tasolla, että hävikkiä ei pääse turhaan syntymään.

Herkullisia tuotteita ei toki tarvitse jättää ostamatta – hyvällä harkinnalla niistäkin voi nauttia puhtaalla omallatunnolla. Me Apetitilla pyrimme tekemään jatkossakin tuotteistamme niin maukkaita, että ruokahävikki pienenee kuin itsestään.

Tarja Honkala
Tuotekehityspäällikkö
Apetit

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s