Elinkeinon, organisaatioiden ja yritysten menestyksen tekevät osaavat työntekijät. Työelämän rakenteet ja työskentelytavat ovat murroksessa, mutta on olemassa suuri joukko osaamisalueita, jotka ovat työelämässä aina tarpeen. Kirjoitan tätä blogia entisenä yliopisto-opettajana, tutkijana ja Sampsan esimiehenä sekä nykyisenä yksityisellä sektorilla työskentelevänä agronomina.  

Maatalousalan substanssiosaaminen on aina tärkeintä

Maatalousalan osaajia koulutetaan hyvin vähän. Etenkin yliopistokoulutuksen saaneita maatalousalan asiantuntijoita ja agronomeja valmistuu vain kourallinen verrattuna esimerkiksi valmistuneiden biologien, molekyylibiologien tai ekologien määrään. Monet luonnontieteiden alalta valmistuneet työskentelevät maa- ja elintarviketalouden eri työtehtävissä ja siksi maatalousalalta valmistuneiden kandien ja maistereiden osaamistarpeissa korostuu elinkeinon rakenteiden, toimintaverkostojen, mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämäinen.

Yliopistosta valmistuneet agronomit työskentelevät yleisimmin asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtävissä tai yrittäjinä. Maatalousalan asiantuntijat kehittävät ratkaisuja, joiden hyödyntäjiä ovat usein miten maatalousyrittäjät. Viljelijät ovat yrittäjiä ja siksi reaalimaatalouden toimintaympäristön ymmärrystä tarvitaan.

Maatalous on myös valitettavasti ala, jonka käytännön toimintaa ei pysty opiskelemaan kirjoista. Siksi verkostoituminen ja huipputilojen toimintaan tutustuminen jo opiskeluiden aikana on tärkeää.

Kannattaa myös vertailla eri tuotantotapoja sekä laskea asioita tilatasolle, peltotasolle. Kuinka monta miljoonaa kiloa esimerkiksi säilörehunurmea tarvitaan sadalle lypsylehmälle. Laskin kerran, kumpi on tehokkaampi tapa tuottaa valkuaista, nurmet vai sieniproteiini quarn. Jälkimmäinen kasvatetaan bioreaktoreissa, joihin silloisen reseptin mukaisesti käytettiin vehnätärkkelystä. Kun ynnäsin yhteen vehnätärkkelyksen tuottamiseen tarvittavan peltoalan, oli lopputulokseni se, että nurmilla saadaan sama proteiinimäärä tuotettua pienemmällä peltopinta-alalla. Ihmettelin laskujani, mutta kyllä ne oikein saamillani lähtötiedoilla oli. Aina kannattaa olla utelias, ihmetellä ja tehdä omaperäisiä laskelmia.

Ole utelias, lue paljon, kuuntele paljon ja verkostoidu

Sampsan esimiehenä ollessani jaon omia ’viisauksiani’. Yksi niistä on lukekaa-lukekaa-lukekaa. Laaja-alaisesti oman alan tieteellisiä julkaisuja, alan ammattilehtiä, historiaa, politiikkaa, tulevaisuustutkimusta. Suomesta ja ulkomailta. Tänä päivänä on tarjolla myös valtava määrä podcasteja eri aihepiireistä.

Lukeminen ja erilaisten podcastien kuunteleminen paitsi kasvattaa omaa asiantuntijuutta, auttaa myös ymmärtämään muiden alojen asiantuntijoita. Työskentelemme yhä useammin monialaisissa työryhmissä, joissa ratkotaan kiperiä ongelmia tai kehitetään uusia innovaatioita. Näissä ryhmissä oma substanssiosaaminen korostuu, sillä edustat maatalousalan asiantuntijaa, joka tuo keskusteluun oman elinkeinon kannalta tärkeät näkemykset. Monipuolinen lukeminen ja kiinnostuminen ympäröivästä maailmasta auttaa paitsi ymmärtämään muita, myös edistämään maataloudelle tärkeitä kysymyksiä. Monialaisissa työryhmissä tulee olla rohkea ja tuoda yksinkertaiseltakin tuntuvia näkökulmia keskusteluun, sillä ne ovat mitä suuremmalla todennäköisyydellä muille ryhmän jäsenille vieraita.

DL on DL

Deadline eli viimeinen palautuspäivä on tuttu niin opiskeluiden aikana kuin työelämässä. Yksi tärkeimmistä työelämätaidoista on oman kalenterin ja työajan hallinta siten, että sovituissa deadlineissa pysytään.

Työelämässä monet projektit paloitellaan tehtäviin eli ’taskeihin’, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä on ennalta määritelty tehtävä ja siihen liittyvä deadline. Projektissa saattaa olla mukana kymmeniä työntekijöitä ja yksi työntekijä voi kuulua samanaikaisesti useampaan projektiin ja hänen vastuullaan on useita erilaisia tehtäviä.

Projektit ovat yksityisellä sektorilla nopeatempoisia. Deadlinesta myöhästyminen hidastasi koko projektin etenemistä ja sotkisi aikataulut, joten DL on DL.

Ja vielä lopuksi viestintätaidot…

Tänä päivänä asiantuntijan viestintätaidot korostuvat yhä enemmän. On kuitenkin muistettava, että kiinnostava viestintä vaatii aina vahvaa asiantuntijuutta ja oman alan tuntemusta. Opintojen aikana viestintätaitoja kehitetään huomaamatta erilaisten kirjallisten ja suullisten esitysten myötä.

Myös  viestintä sosiaalisen median kautta on meille tuttua omien postauksien kautta. Eri yritysten, virastojen ja organisaatioiden viestintää kannattaa seurata aktiivisesti jo opintojen aikana. Erityisesti LinkedIn ja Twitter ovat muodostuneet merkittäviksi viestintäkanaviksi ammatillisissa asioissa.

Mervi Seppänen, Vanhempi kehityspäällikkö, Yara Suomi Oy