Ilmastoahdistus meni metsään

Jos olisin opiskeluaikoinani – liian kauan sitten – tiennyt, mistä vuonna 2019 töissä puhutaan, en olisi uskonut. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvusta oli ollut puhetta jo lukiossa, mutta ei kukaan tuolloin arvannut, että ilmasto ja hiili tunkisivat lähivuosina tajuntaan kaikissa muodoissa joka tuutista. Nyt olemme tässä, eikä mitään mediaa voi selata törmäämättä ilmastonmuutokseen.

Istutus.jpg

Tämä ei tarkoita, että väheksyisin ilmastonmuutosta tai hiilikeskustelua. Päinvastoin – koen työni kansainvälisesti kokeneena metsänhoitajana tällä hetkellä arvokkaammaksi kuin koskaan. Mikä voisi olla arvokkaampaa kuin työ uusiutuvan luonnonvaran kestävän käytön ja luonnonsuojelun rajapinnassa. Päivittäisenä kysymyksenä on, mikä on aktiivisen kestävän käytön ja aktiivisen suojelun oikea suhde. Tämä on työ, jota Metsähallituksessa teemme luontoa ja luonnonvaroja eri suunnasta lähestyen, mutta kestävää kokonaisratkaisua kohti pyrkien.

Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ilmakehästä. Hiili varastoituu puuhun ja karikkeen ja juuriston myötä myös metsän maaperään. Lahotessaan puu vapauttaa hiilidioksidia takaisin ilmakehään. Sama ilmiö tapahtuu puuta poltettaessa tai hyödynnettäessä lyhytkestoisiin tuotteisiin. Tämän ei pitäisi olla uutinen kenellekään peruskoulun käyneelle.

Etelä_Suomen valtion metsää.jpg

Fossiilisia energialähteitä hyödynnettäessä hiili vapautuu ilmakehään, mutta se pieni ero puuperäisiin energialähteisiin verrattuna on, että fossiilinen hiili varastoitui maaperään miljoonia vuosia sitten. Kun vapautamme sitä nyt kiihtyvällä tahdilla ilmakehään, minkään maan metsien kasvu ei pysty kompensoimaan tätä maan alta ilmakehään pumpattua hiiltä. Suomessa metsät kasvavat vuodesta toiseen merkittävästi enemmän, mutta se tuntuu keskustelussa unohtuvan, kun keskustelu juuttuu toistuvasti siihen, pitäisikö puun käyttöä pienentää ilmaston vuoksi.

Jos oikeasti aikoisimme tehdä jotain merkittävää ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvun hillinnälle, meidän pitäisi laittaa maailman fossiilihanat kiinni ja nopeasti! Tapahtuuko tämä? Valitettavasti ei. Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiantuotannosta ei ole pienenemässä, ja uusia fossiililähteitä etsitään ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Tämä fakta tuppaa unohtumaan kotimaisessa ilmastokeskustelussa, joka keskittyy metsien hiilensidonnan maksimointiin. Samalla unohdetaan metsätalouden perusolemus eli uusiutuvan luonnonvaran kestävä tuottaminen.

Suomalainen ilmastokeskustelu on mennyt metsään – kirjaimellisesti. Kun näkee otsikon: ”Älä istuta vaan jätä kaatamatta”, mielen voisi vallata epätoivo. Taustalla on kuitenkin hyvä tarkoitus metsän hiilivaraston säilyttämiseksi, mutta mittakaavan hahmotus on hukassa.

Metsillä on monta roolia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa että sen hidastamisessa. Yksi merkittävä rooli on tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla korvataan fossiilisia raaka-ainetta. Tämä rooli unohdetaan liian usein metsistä ja ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa.

Valtion metsää Kuusamossa.jpg

Nykyaikana keskustelu juuttuu helposti yksityiskohtiin ja yksisilmäisiin totuuksiin. Valistuneiden kansalaisten ja etenkin yliopistoväen pitää kyetä tarkastelemaan poikkitieteellisiä kokonaisuuksia, vaikka se onkin haastavampaa ja vie enemmän aikaa kuin yksityiskohtiin perehtyminen. Kokonaisuuksia hahmottaessa joutuu pakostakin miettimään metsien eri arvoja. Hiili ei ole ainoa tekijä metsien käytön suunnittelussa…

Kun asiaa katsoo hiukan hehtaaria laajemmassa kuvassa, yksi merkittävä näkökulma ilmastokeskusteluun paljastuu helposti: Suomalainen metsätalous ei ole ilmasto-ongelma. Päinvastoin – se voi olla monipuolinen osa ilmastokysymyksen ratkaisua!

Antti Otsamo

Kestävän kehityksen päällikkö, Metsähallitus

 

Metsähallituksen ständin löydät ViikkiAreenan Maatalous-, metsä- ja ympäristöpäivänä Infokeskus Koronasta!

 

 

Kesätyöläisestä nurmentuotannon asiantuntijaksi ProAgrialle

Lähdin Viikkiin opiskelemaan vuonna 2010 ja pääaineeksi valikoitui kasvintuotannon biologia. Olen kotoisin kasvinviljelytilalta, jonka päätuotteena on hevosheinän tuotanto. Tämän takia kasvintuotanto oli itselleni luontainen valinta ja nurmentuotanto lähellä sydäntä. Perehdyinkin nurmentuotantoon sekä kandi- että gradututkielmassani.

Valmistuin agronomiksi kesällä 2017, jolloin olin kolmatta kesää töissä ProAgria Länsi-Suomessa. Kesätöissä olin saanut hyvin jalkaa neuvontaorganisaation oven väliin ja lopulta kesätyö johti myös ensimmäiseen valmistumiseni jälkeiseen työpaikkaan samassa talossa nurmentuotannon asiantuntijana.

Valmistumiseni jälkeen aloin saada enemmän työkokemusta ja sitä myötä myös vastuuta. Tein itsenäisesti tilakäyntejä ja vuoden 2018 alusta pääsin hankevetäjän rooliin. Työtehtäväni ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Työpäivä voi koostua hyvin käytännönläheisistä kasvustokäynneistä ja pienryhmien vetämisestä aina toimistopäivien raportointiin ja erilaisten materiaalien tuottamiseen – ja paljon tältä väliltä.

AAAAA

Työnantaja on tarjonnut mahdollisuuden laajentaa osaamista erilaisissa koulutuksissa ja opintomatkoilla, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Olen esimerkiksi päässyt esittelemään posterin suomalaisen pienryhmätoiminnan tuloksista suuressa kansainvälisessä konferenssissa. Tänä kesänä pääsin osallistumaan skandinaavisten asiantuntijoiden tapaamiseen, jossa vaihdettiin kokemuksia ja käytäntöjä Suomi-Ruotsi-Norja –akselilla.

BBBBB

Hienoa työssäni on myös, että pääsen tekemään töitä innostuneiden ja todella ammattitaitoisten työkavereiden kanssa sekä hyvin pätevien viljelijöiden kanssa, jotka tekevät päivittäin hienoa työtä suomalaisen ruuantuotannon eteen.

Riikka Mäkilä,

ProAgria Länsi-Suomi

ProAgrian ständi löytyy ViikkiAreenan maatalous-, metsä- ja ympäristöpäivänä Infokeskus Koronasta!

Harjoittelu Stora Enson Metsäpalvelupisteellä

Stora Enson Metsäpalvelupiste Helsingissä on tarkoitettu palvelemaan pääkaupungin metsänomistajia. Metsäpalvelupiste on aivan kaupungin ytimessä, Rautatientorin välittämössä läheisyydessä Vilhonkatu 4. Tällä hetkellä metsäpalvelupisteellä työskentelee vakituisena yksi henkilö, Kirsi, ja lisäksi minä, Kalle, osa-aikaisena.

Metsäpalvelupisteen työntekijät kuuluvat Stora Enso Metsän asiakkuustiimiin, mutta ovat vahvasti tekemisissä myös markkinointitiimin kanssa. Metsäpalvelupisteellä työtehtävät koostuvat hyvin pitkälti samanlaisista tehtävistä kuin maakuntienkin toimistoilla, lukuun ottamatta metsäkäyntejä. Ihmiset tulevat tänne tekemään puukauppaa ja hakemaan apua esimerkiksi metsäverotukseen aivan kuten muuallakin. Olemme pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan ja metsänsijaintikunnan metsäasiantuntijan välikätenä! Perinteisen puukaupan lisäksi teemme paljon kontaktointia metsänomistajille. Osallistumme myös erilaisiin metsänomistajatapahtumiin, kiertelemme messuilla edustamassa Stora Ensoa ja toisinaan olemme myös opettamassa päiväkotilapsille metsäasioita. Monipuolista työtä siis löytyy!

Mitä minun harjoittelu- ja työskentelyjaksolleni on sitten kuulunut? Aloitin työskentelemään Stora Enson metsäpalvelupisteellä toukokuun alussa 2019, joten olen nyt ollut täällä noin puoli vuotta. Alussa paljon aikaa meni tietokonejärjestelmien oppimiseen ja ymmärtämiseen, mutta se taito onneksi kehittyy tekemisen myötä. Keväällä työtehtävien kärjessä oli erilaisten tapahtumien järjestäminen, erityisesti oli koululaisille suunnattuja tapahtumia. Mäntsälässä oli 4H:n järjestämä metsätapahtuma, mihin osallistui 1-3 -luokkalaisia. Koululaisille oli tehty metsään rastirata, missä olin rastinpitäjänä. Ja muuten, pieniltä lapsilta tulevat aina ne kaikista pahimmat kysymykset ja kommentit.. Muita tapahtumia ovat olleet aikuisten metsäkoulu, Metsävisa sekä pääkaupunkiseudun metsänomistajille tarkoitetut metsäillat. Erityisesti metsäillat ovat mukavia tapahtumia, koska siellä pääsee tutustumaan maakunnan metsäasiantuntijoihin. Vaikka metsäasiantuntijoiden kanssa tehdään tiiviisti työtä, niin yleensä yhteydenpito tapahtuu pelkästään Skypessä tai sähköpostissa.

Tärkeänä työtehtävänä on ollut myös Stora Enso Metsän chatin pyörittäminen. Chatti löytyy sivulta: storaensometsa.fi ja siellä on joka arkipäivä klo 9 – 16 joku chattailemassa ihmisten kanssa. Kysymyksiä on laidasta laitaan, enemmän ja vähemmän tärkeistä asioista. Erityistä kiirettä chatissa aiheuttavat koululaisryhmät. Ei ole vaikea päätellä, että jossain päin Suomen yläasteella on menossa biologian tunti ja oppilaiden täytyy etsiä tietoa netistä. Tällöin joku, joka on löytänyt Stora Enso Metsän chatin, kysyy kysymyksen ja tämän jälkeen saman kysymyksen kysyy 20 muutakin opiskelijaa. Yleensä saa myös ”kehut” ja haistattelut kaupan päälle.

asd.jpg

Ajan kuluessa merkittävimmäksi työtehtäväksi on noussut eMetsä ja sen ylläpito. eMetsä on metsänomistajille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka avulla metsänomistaja voi hoitaa metsäasiansa koneelta käsin. eMetsän kautta voi esimerkiksi sopia puukaupasta, tehdä verokirjanpitoa tai ihmetellä metsänkasvua virtuaalimetsästä. Mitä minä sitten teen eMetsän parissa? Olen vähän kuin tukihenkilö metsänomistajille eMetsässä. Autan heitä, jos heillä on esimerkiksi kirjautumisen kanssa ongelmia tai heillä on muuten hankaluuksia eMetsän kanssa. Joskus myös saattaa olla niin, että jotkin tilatiedot puuttuvat palvelusta ja tällöin lisäilen heille ajantasaiset tiedot. eMetsään tulee asiakkailta erinäisiä tehtäviä, joita sitten ratkon tiimini kanssa. Lisäksi teen paljon suoraa asiakaskontaktointia ja tapahtumien jälkimarkkinointia, nämä tapahtuvat puhelimitse, joten siihen saa kyllä varautua!

Metsäpalvelupisteen työtehtävät ovat monipuolisia eikä oikeastaan samanlaista päivää olekaan. Tässä työssä ei auta, että olet yhden tietyn asian asiantuntija vaan sinun pitää tietää oikeastaan kaikesta kaikki.

Jos et tiedä, niin silloin ainakin osaat etsiä tiedon! Tiedon etsiminen ja tiimin kanssa oleva yhteistyö on onnistumisen kannalta merkittävää.

Kalle Muttilainen

Stora Enson löydät tietenkin myös ViikkiAreenasta maatalous-, metsä- ja ympäristöpäivänä.

Vastavalmistuneesta esimiestyöhön HKScanille

Päädyin elintarvikealalle, koska olen aina ollut kiinnostunut fysiikasta, kemiasta ja mikrobiologiasta. Monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä elintarviketeollisuus on toimialana sellainen, missä näitä oppiaineita pääsee soveltamaan käytännössä.

Valmistuin keväällä 2018 bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi SeAMKista. Saman vuoden syksyllä jatkoin opintojani Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden maisteriohjelmassa. Erikoistun elintarvikekemiaan ja elintarviketurvallisuuteen, mitkä liittyvät läheisesti elintarvikkeiden laatuun ja niiden valvontaan. Nämä osa-alueet ovat aina olleet minulle suuria kiinnostuksen kohteita.

Kuva.jpeg

Olen toiminut työnjohtajan sijaisena HKScanin Vantaan mikroateriaosastolla keväästä 2019 lähtien. Työ on ollut haastavaa, mutta myös hyvin palkitsevaa. Olen päässyt kehittämään elintarvikealan osaamistani aivan uudella tavalla ja myös tekninen asiantuntemukseni on parantunut hurjasti tänä aikana.

Työnjohtajan työssä vaaditaan vastuullisuutta ja järjestelmällisyyttä, sekä hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Työ on usein nopeatempoista, ja uusia haasteita tulee jatkuvasti voitettavaksi. Ongelmatilanteiden ratkominen ja onnistumiset pitävät työn mielenkiintoisena.

Minulla on myös aiempaa kokemusta elintarviketuotannosta. Toimiminen tuotannon työntekijänä on mielestäni luonut hyvää pohjaa nykyiselle esimiestyölleni. Työkokemuksen kautta olen saanut myös mahdollisuuden soveltaa opittua tietoa käytäntöön ja oppia erilaisia tuotantoprosesseja. Lisäksi olen näissä töissä oppinut, mitä vaaditaan turvallisten ja kuluttajia miellyttävien ruokien valmistuksessa.

Organisointikykyni on kehittynyt esimiestyössä paljon. Olen oppinut kantamaan vastuuta omasta osastosta ja sen henkilöstöstä sekä tekemään päätöksiä kiireisissäkin tilanteissa. Esimiestyössä tarvittavien järjestelmien hallinta on töiden aloittamisen jälkeen tullut tutuksi.

Perehdytys HKScanilla on ollut kattava ja olen saanut opastusta aina pyytäessäni tilanteeseen kuin tilanteeseen. Työilmapiiri on positiivinen ja kannustava. Mukavat työkaverit ja työtehtävien monipuolisuus tekevät työstäni mielekästä. Töihin on ollut aina mukava tulla, mikä on itselleni todella tärkeää. Kiinnostaisiko sinuakin tulla meille HKScanille osaksi mahtavaa työyhteisöä oppimaan lisää ja soveltamaan jo oppimiasi taitoja?

Tiina Hemiä, HKScan Finland Oy

HKScan on myös paikalla 19.11. Infokeskus Koronassa ViikkiAreenan Elintarvike- ja ekonomiapäivänä!

Mä en tiedä, mikä musta tulee isona

Kuilu työelämään tuntui opintojen loppupuolella aivan valtavalta. Miten mikään järkevä yritys voisi haluta palkkalistoilleen minut, vastavalmistuneen, vailla mitään kunnollista työkokemusta? Olin kyllä työskennellyt opintojen ohella useamman vuoden kaupassa, mutta eihän sillä kokemuksella ollut mitään mahdollisuuksia päästä asiantuntijatason tehtäviin ja siisteihin toimistotöihin? Koin vahvasti olevani generalisti vailla selkeää, terävää osaamiskärkeä.

idean helmi2.jpg

Uskon, että tämän tyyppiset ajatukset ovat tuttuja monelle opintojaan viimeistelevälle. Työelämä tuntui varsin kaukaiselta yliopiston penkiltä katsottuna. Jälkikäteen omasta urasta ja sen vaiheista on helppo muodostaa looginen polku, jota tarkastellessa päätökset näyttäytyvät harkittuina ja tarkoituksenmukaisina. Tapahtuessaan tilanteet ovat kuitenkin tuntuneet omassa päässä varsin sekavilta ja päätösten kohdalla on ollut parempi edetä johonkin suuntaan kuin jäädä odottamaan muutosta. Niinpä valmistumisen jälkeen päätin hakeutua kaupassa tiiminvetäjäksi. Tiesin, etten viihtyisi siinä pestissä välttämättä kovin pitkään, mutta ajattelin, että kokemus ja vastuu vähintään näyttäisivät hyvältä CV:ssä.

Etenemisestä huolimatta kaipasin apua oman osaamiseni kartoittamisessa ja sanallistamisessa. Sain apua upealta mentorilta, joka valoi uskoa siihen, että minultakin löytyy relevanttia osaamista. Hän tsemppasi ja auttoi työhakemusten tekemisessä. Lisäksi hän onnistui laajentamaan omaa näkökulmaani siihen, millaisia paikkoja voisin hakea. Noin vuoden aikana ehdin hakea useaa paikkaa, mutta lopulta tiet aukesivat K Trainee-ohjelmaan. Olin kuvitellut kokemukseni perusteella suuntaavani päivittäistavarakaupan puolelle. Paikkaa tarjottiin yllättäen rakentamisen ja talotekniikan-toimialalta. Jälleen oli tilaisuus edetä johonkin suuntaan, ennemmin kuin jäädä paikoilleen pohtimaan. Olen samalla K-polulla edelleen, muutaman vuoden ja muutaman tittelin verran vanhempana ja viisaampana.

Mulle ei ole vielä(kään) selvää, mikä musta tulee isona. Mutta uskon vahvasti, että ottamalla askelia johonkin suuntaan pääsee aina pidemmälle kuin jäämällä paikoilleen odottelemaan. Opiskelijoita haluaisin rohkaista ottamaan pieniäkin askelia eteenpäin kohti työelämää ja hankkimaan mentorin siinä kohtaa, kun tuntuu että omat eväät eivät riitä. Kyllä se oma polku sieltä vielä löytyy, vaikka se olisikin mutkaisempi kuin olit kuvitellut!

Helmi Kärjä – Entinen kuluttujaekonomian opiskelija

 

Keskon löydät myös ViikkiAreenasta 19.11. Elintarvike- ja ekonomiapäivänä!

Markuksen tie Viikistä Fazerin tuotekehitykseen

Uuden oppiminen ja uuden tiedon soveltaminen ovat mielestäni parhaita asioita työelämässä ja elämässä ylipäänsä. Pidän itseäni generalistina, haluan osata monia eri asioita, enkä keskittyä vain yhteen osaamisalueeseen. Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja siitä, mihin suuntaan asiat ovat kehittymässä. Ympäröivän maailman ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen käytännössä ajoivat minut opiskelemaan elintarvikekemiaa. Valmistuttuani olen työskennellyt pääosin tuotekehityksen ja laadunhallinnan tehtävissä elintarviketeollisuudessa.

Viimeisen vuoden olen työskennellyt Fazerilla tuotekehitystehtävissä. Työssäni parasta on vaihtelevuus. Jokainen projekti on erilainen ja tuotekehittäjänä minun on hyvä ymmärtää jollain tasolla monien eri funktioiden toimintaa. Yhteistyötaidot ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat olleet eduksi työssäni. Suuri osa työajastani kuluu uusien tuotteiden kehittämiseen laboratoriossa, järjestelmätietojen täyttämiseen, sekä erilaisiin maistotehtäviin.

Olen työni kautta löytänyt myös uusia kiinnostuksen kohteita ja oppinut ymmärtämään paremmin mm. digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Nyt jälkikäteen mietin, että olisi jo opiskeluaikana ollut järkevää opiskella enemmän ohjelmointia. Digitalisaatio on jo nyt muuttanut työelämää, mutta uskon muutostahdin vielä kiihtyvän tulevaisuudessa. Algoritmien ja ohjelmoinnin perusteiden ymmärtäminen voi avata uusia näkökulmia ja ideoita, vaikka oma työ ei suoraan ohjelmointiin liittyisikään. Osan työajastani käytänkin tällä hetkellä markkinoinnin automaation parissa, ja kokemus on ollut todella mielenkiintoinen. Välillä joutuu olemaan reilusti oman mukavuusalueensa ulkopuolella ja toteamaan oman osaamattomuutensa, mutta onneksi aina löytyy ihminen, jolta voi kysyä apua ja samalla itse kehittyä!

 

vafazerkuvablogi.jpg

Markus Kotiranta

Specialist, Product development

Biscuit and Snacking

Fazer Confectionery

 

Fazerin ständin löydät myös Infokeskus Koronasta 19.11. ViikkiAreenan Elintarvike- ja ekonomiapäivänä!

Urapolku Viikistä UPM:n BioFore-talolle

Urapolku

Ville Sorsa, UPM Metsä

Olen Metsätieteiden opiskelija, jolla on jo toinen jalka työelämässä. Aloitin tämän vuoden huhtikuussa työskentelyn UPM Metsän Helsingin metsäpalvelutoimistolla ja samanaikaisesti työstän loppumetreillä olevaa lopputyötäni. Tyypillinen työpäiväni pitää sisällään kohtaamisia kaupunkilaisten metsänomistajien kanssa. Olen mukana myös monenlaisten metsäaiheisten tilaisuuksien ja koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tausta

Sotungin Lukio, 2008

Ravintolakoulu Perho, 2014

Metsäylioppilas, K-108

Uniforst, Hallituksen pj. 2017 – 2018

UPM Metsä, Kesäharjoittelija 2018

Kuusenkerkkä intoilija, 2018

UPM Metsä, Metsäasiakasvastaava 2019

MAV_Ville Sorsa.jpg

Elämää Viikissä

Aloitin opintoni Metsäekonomian parissa vuonna 2015.  Ensimmäinen vuosi eteni vauhdilla ja päivät täyttyivät opintojen lisäksi moninaisilla riennoilla, eri järjestöjen organisoimilla retkillä ja tietysti Hyytiälässä vietetystä ajasta. Sittemmin olin vielä toisen kesän Hyytiälän kenttäkurssin apuopettajana vuonna 2016. Pääsin myös hyödyntämään Perhon taustaani ja useissa juhlissa toimin Metsäylioppilaiden epävirallisena kokkina, näistä mieleen jäivät kahdet vuosijuhlat sekä hirvi- ja taimijuhlat.

Opintojen parasta antia olivat kuitenkin ehdottomasti mm. MyForin ja Puukaupallisen kerhon järjestämät ulkomaan ekskursiot. Pääsin osallistumaan Kanadan, Italian ja Skotlannin reissuille, jotka olivat ikimuistoisia ja suosittelen vastaavia reissuja lämpimästi kaikille!

Hydekurssin loppu - Peliperhe.jpg

Viikistä BioFore -talolle

Merkittävä käänne urapolkuni kannalta opintojen aikana oli päätös hakea Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforstiin 2016.  Osuuskunnassa vietettyjen vuosien aikana tapasin monia metsäalan yritysten edustajia ja lopulta tutustuin myös joihinkin tämänhetkisiin kollegoihini. Tämä rohkaisi hakemaan kesätyötä UPM:ltä Helsingin metsäpalvelutoimistolta ja sattuman kautta tämän vuoden huhtikuussa avautui työpaikka Helsingin toimistolla metsäasiakasvastaavana, jonka onnistuin saamaan.

Suosittelen hakemaan kesätöitä, koska juuri ne avaavat usein mahdollisuuden löytää UPM:ltä pidempiaikainen työpaikka. Lisätietoa avautuvista paikoista voi saada verkkosivuiltamme, josta voi jättää myös hakemuksen. Hakemus kannattaa jättää jo mahdollisimman pian haun avauduttua.

Näistä aiheista jatkan mielelläni keskustelua ViikkiAreenan yhteydessä ja jo ennen tätä järjestämme erillisen kesätöiden esittelyn Metsäpäivien yhteydessä jo 31.10 klo 17:00 – 19:00. Tilaisuus järjestetään Metsäpäivien yhteydessä Galleria- ravintolakabinetissa hotellin 1. kerroksessa.

Tilaisuuteen mahtuu vielä mukaan ja siihen voi ilmoittautua ennakkoon tästä linkistä: www.tapahtuma.upmmetsa.fi/ura

UPM:n löydät siis 20.11. ViikkiAreenan Maatalous-, metsä- ja ympäristöpäivänä. Nähdään Viikki Areenassa!

Bioforehouse_cmyk_flat (1).jpg

Minkälaista markkinoijan työ oikeasti on?

Oletko miettynyt minkälaista on olla markkinoija? Käy katsomassa alla olevasta linkistä minidokkari, josta selviää minkälaista on olla Trainers’ housen Ignis-yksikössä markkinoijana, minkälaista osaamista tarvitaan, sekä minkälaisia mahdollisuuksia markkoijana työskentely voi avata tulevaisuudesa.

https://asp.trainershouse.fi/tule-markkinoijaksi

Nettisivuilta löytyy myös lisätietoa markkinoijana työstä, Trainers’ housesta, sekä siitä miten voisin mahdollisesti tehdä opiskelujen ohessa töitä markkinoijana!

Trainers’ housen löydät myös ViikkiAreenan Elintarvike- ja ekonomiapäivänä 19.11. Infokeskus Koronasta!